BTS 3rd Muster

Lauantaina 12.11 tapahtui jotain sellaista, mitä oon odottanut aika kauan – kävin BTS:n konsertissa (oikeastaan fanitapaamisessa, mutta..). Kauhean moni ei sitä tiedä, mutta oon kuunnellut korealaista musiikkia varmaan vuodesta 2009 saakka. Silloin sitä tuli kuunneltua enemmän ja paljon kattavammin, mutta nykyään viimeset pari vuotta oon kuunnellut BTS:n musiikkia, mikä on pitkälti hiphop painotteista, mutta muutakin löytyy.

Kuitenkin, lauantaina tuli viimein se päivä kun pääsin oikeasti näkemään heidät esiintymässä, eikä tarvinnut vain katsoa videoita konserteista youtubesta ja harmitella kun ei tajua mitään kielestä, mutta hauskalta kuulostaa. No, lauantainakin sai harmitella kun ei tajunnut mitään, koska tapahtuma oli fanitapaaminen ja ensimmäinen tunti meni siihen että ryhmäläisiä haastateltiin koreaksi -.-

Jos nyt aluksi selitän miten onnistuin saamaan liput BTS:n tapahtumaan. Eli ehkä noin reilu kuukausi sitten olin syömässä suomalaisen Joonaksen ja korealaisten kavereiden kanssa ja juteltiin, että tykkään BTS:n musiikista. Yksi korealaisista sanoi etsivänsä, jos ryhmällä olisi tulossa konserttia ja mistä sinne saisin liput. Liput löytyi sellaiselta sivustolta kuin Interpark, jossa myydään lippuja muihinkin tapahtumiin. Kaikki kävi helposti, piti valita oikea päivä+aika, hyvät istumapaikat, syöttää vain omat tiedot (puh, email, jne perustieto) ja maksaa liput (noin 55000krw) jonka jälkeen sähköpostiin tuli vahvistus että lippujen ostaminen oli onnistunut. Erikoisuutena oli tosiaan se, että lippuja ei saanut etukäteen vaan ne piti hakea paikanpäältä, samana päivänä konsertin kanssa..

Viimein odotus päättyi ja tuli lauantai aamu! Tapahtumapaikka sijaitsee Soulissa, mutta keskustan Incheonin puolella ja aivan junaradan varrella. Hyppäsin junaan ja noin tunnin päästä olin Gocheok Sky Domella. Vaikka klo oli silloin vasta noin kaksi ja konsertti alkoi vasta klo 17, paikalla oli älytön määrä muita faneja, fanikerhoja (normaalien nuorten ihmisten melkein työkseen pyörittämiä kerhoja), tanssijoita, lipputrokareita, poliiseja.. Aivan eri meininki kuin Suomessa. Konserttialueen ympärillä ajoi myös jonkin fanikerhon koristelema BUSSI!

Fanit ja fanikerhot näkyivät helpoiten massasta. Fanikerhot jakoivat ilmaista (joillekin piti näyttää konserttilippu ja joillekin piti todistaa, että seuraa niitä twitterissä) fanikrääsää. Piknikvilttejä BTS:n hahmoilla, viuhkoja, magneetteja, julisteita, fanikortteja.. kaikkea mahdollista. JA jos jollain faniklubilla oli jotain älyttömän mahtavaa, niin fanit JUOKSIVAT niiden perässä, jotta pääsivät jonoon odottamaan vuoroaan. Eikä näitä faneja ollut vähän, vaan parhaimmillaan 30 fania juoksi kahden fanikerhon edustajan perässä jotta saisivat Park Jimin kasvoilla koristavan viuhkan.

Pakko myöntää, että nyt mulla on Kim Seokjinin kasvoilla koristeltu piknikviltti, viuhka Kim Namjoonin kasvoilla, pinkka fanikortteja ryhmäläisten kuvilla ja pari pientä plakaatia, joita oisin voinut heilutella konsertissa 😀 😀

Konsertti oli mahtava ja kannustuslaulut soi kovaa! (paikalla oli 20 000 muuta fania) Toi vois riittää kuvaamaan koko tapahtuman, mutta kuvat kertoo asian paremmin. Kuvaaminen oli tosiaan tapahtumassa kiellettyä, ja jos järjestysvalvojat olisi saaneet mut siitä kiinni, niin kuvat olis poistettu ja mut olis saatettu konserttialueelta pois. Tää siis selvis vasta konsertin jälkeen 😀 Eli en lentänyt ja sain nauttia tapahtuman alusta loppuun asti 🙂

Pakko kyllä sanoa, että konsertin paras hetki oli se, kun BTS tuli kaiken jälkeen vielä viimeisen kerran lavalle laulamaan laulun, jossa he tavallaan kiittävät fanejaan kaikesta mitä heille on tapahtunut. Joku fanikerho oli jakanut kirjaimellisesti kaikille konsertin katsojille plakaatin (jossa luki kiitos BTS:n kovasta työstä tjn), joka piti nostaa ylös yhdessä kohtaa tuota kappaletta. Ja kun se kohta tuli ja kaikki yleisöstä nostivat sen lapun ylös ja näki kuinka BTS:n laulajat eivät enää pystyneet keskittymään niin hyvin. Laulun päätyttyä laulajat kiittivät vuorollaan kaikesta ja kirjaimellisesti itkivät. Vaikken tajunnut taaskaan mistään mitään pienen kielimuurin takia, niin oli se silti hetki joka jäi parhaiten mieleen. Pienen pätkän tästä Musterista näkee tästä linkistä.

Ja jos jotakin kiinnostaa millaista musiikkia siellä soitettiin (paina tästä, tästä ja tästä) tai mitä muuta ohjelmaa siellä oli (niin paina tästä, tästä ja tästä), niin linkeistä löytyy 🙂

Keilaus, koripallo ja kimbab

Tännekin on pikkuhiljaa tulossa syksy. Puiden lehdet on muuttunut väriltään kauniin keltaisiksi ja punaisen erisävyisiksi. Iltaisin aurinko laskee aikaisemmin ja sen myötä usein koulun loppuessa klo 18, on jo aika pimeää. Tämän lisäksi täällä on kylmä, välillä jopa liian kylmä vaikka lämpömittari näyttää vaan +14 astetta ja Suomessa on samalla hetkellä -10 astetta 😀

Näiden kaikkien asioiden takia, enää ei ihan huvita niin paljon lähteä joka päivä Souliin kiertämään vaan mielummin on Backgaten alueella ja keksii siellä tekemistä. Backgate on ravintoloiden, karaokepaikkojen ja kauppojen täyttämä alue heti koulun takana, jonka läpi kuljen joka kerta kun on koulua. Parina viime viikkona onkin ollut onneksi paljon ohjelmaa, ISL:n puolesta ja itse suunniteltua.

KEILAUS  ISL järjesti perjantaina 4.11 retken läheiselle keilausradalle. Paikka oli yllättävän lähellä, joten paluumatka tapahtui kävellen bussin sijaan. Meitä oli keilaamassa kymmenisen vaihtaria ja muutama ISL:n ihmisistä ja saatiin hyvä kisa käyntiin. Siitä on h-i-u-k-a-n aikaa, kun olen itse käynyt keilaamassa, mutta ihan hyvin se meni, muutama täyskaatokin tuli! Yhteensä keilausreissu maksoi 12000krw (sis. kolme kierrosta + kengät).

Takaisin Backgatelle siirryttiin tosiaan kävellen ja matkalla löytyi kiva ”kauppahalli”, jossa oli myynnissä vihanneksia, kalaa, leivoksia ja myös pari vaatekojuakin oli kait. Matka Backgatella sijaitsevaan pannukakku paikkaan kesti reilut 15 min.

KORIPALLO Keskiviikkona 9.11 oli koripallo matsin vuoro, Incheon Elephants vastaan Seoul SK. Lähdettiin yhdessä koulun takaportilta, mutta oltiin varauduttu huonosti iltapäivän ruuhkaan ja jouduttiin vaihtamaan taksikyyti metroon. Saavuttiin Samsan Gymnasiumille hiukan myöhässä, mutta päästiin heti seuraamaan mielenkiintoista peliä ja todella viihdyttävää yleisön huudattajaa. Meidän paikkojen eteen oli rakennettu tasanne, josta Incheon Elephantsien ”cheerleaderi” johdatti yleisöä kannustushuutoihin ja kertoi välillä hauskoja vitsejä tai jtn. Ihan erilaista meininkiä mitä on Suomessa tottunut 😀 Ja pelien välissä kentälle juoksi muut cheerleaderit esittämään kpop tansseja ja yleisölle oli keksitty pallonheitto kilpailuja ja muuta hauskaa. Vaikka koripallo ei ole se itseä kiinnostava laji, niin pelkästään kaikki se ohjelma mikä sen ympärille on rakennettu teki illasta hauskan!

KIMBAB lViikon viimeinen ISL:n järjestämä tapahtuma oli perjantaina koulun tiloissa, jossa päästiin tekemään kimbabia. Kuvista näkeekin ISL:n tilat, jonne voi mennä tekemään läksyjä tai vaikka osallistumaan vaihtareiden järjestämille kielitunneille.

Kimbab on ns. korealaista sushia, eli merilevän sisälle laitetaan vaikka riisiä, porkkanaa, fishcake luiskia, tonnikalaa majoneesin kanssa, juustoa ja kinkkua. Näiden lisäksi pystyi laittamaan punaista chilitahnaa, joka ei ollut hirveän tulista, mutta toi makua. Rullien tekeminen oli yllättävän helppoa ja vaikka ihan itse sanon, niin ne oli parhaimman makuisia mitä oon koskaan maistanut 😀

Mitäs tänne kuuluu?

Päivät kuluu täällä todella nopeasti, ihan liian nopeasti. Huomaan kuinka pikkuhiljaa ajatukset alkaa kääntymään kaukana häämöttävästä Suomeen paluusta siihen, että koulun päättymiseen on enää vaan 5 viikkoa! Samalla kun kesän kuumat päivät on jäämässä taaksepäin ja puista alkaa tippumaan lehdet ihan niinkuin Suomessakin, niin miettii vaan että jospa lähettäisikin Suomessa oman koulun opettajille viestiä, että vaihto venyykin kesään saakka.. kuulostaa hyvältä! 😀

Elämä koulussa alkaa tuntua sellaiselta, että täällä koulussahan mä olen opiskellut koko ajan. Vaikka kursseja on vähän, eikä koulussa tarvitse käydä kuin se noin 10tuntia viikossa on ryhmäkavereista, vaihtareista ja paikallisista, tullut sellaisia joita moikkataan koulun ulkopuolella ja mennään laulamaan karaokea.

Kaduilla kulkiessa huomaa kuinka uusi elämä täällä uudessa kaupungissa on muuttunut tutuksi. Sillä tavalla, että kadulla kävellessä voi kuunnella rauhassa musiikkia, tuijottaa kännykkää ja samalla puikkelehtia ihmisten ohi ilman että katsetta tarvitsee nostaa – samalla kun varoo autoja ja skoottereita (jotka ajaa mahdollisesti ilman valoja, eikä osaa käyttää tööttiä)!

Enää ei tarvitse ravintolassa miettiä miten että mitäköhän ruokaa sitä tilaisi ruokalistalta, joka ennen näytti aivan siansaksalta. Nyt ruokalistassa näkyy tuttuja sanoja ja lähialueeltä on löytynyt suosikkiravintoloita, joiden omistajoista on tullut tuttuja  ja saattavat moikata ”안녕 미스 빈란드!” (Mitä kuuluu miss Finland?) kun kulkee ravintolan ohi 😀 Ja sama asia on kaupassa käydessä, nuudelipurkit on tullut tutuksi, joka päivä ei tarvitse mennä ulos syömään vaan nyt osaan jopa tehdä tosi hyviä nuudeleita! Tiedän minne ruokakauppaan suuntaan kun pääsen takaisin Suomeen.

Olen aina tiennyt, että haluan vaihtoon mutta aikaisemmin se on jotenkin siirtynyt, tai jäänyt tekemättä kaikkien ongelmien tai muiden esteiden takia. Viime syksynä tajusin, että NYT  voisin viimein lähteä vaihtoon, enkä voisikaan olla tyytyväisempi tähän päätökseen. Joka päivä on sellainen olo että nyt on hyvä enkä tarvitse mitään muuta. Mulla on kaikki mitä voi tarvita ja skypen päästä löytyy kaikki tärkeät ihmiset.

Vaikka vaihtosyksy alkaa loppumaan ja lopputentit lähestymään, nautin tästä ajasta niin paljon kuin mahdollista kaikkien uusien ja Suomesta tulevien tärkeiden ihmisten kanssa! 🙂

Jeju kolmessa päivässä

Kun haluaa päästä näkemään kaunista korealaista luontoa, kannattaa todellakin matkustaa Jejun saarelle aivan Etelä-Korean eteläisimpään päähän. Vanhempani saapuivat tänne Koreaan syyskuun lopussa, mutta Jejulle matkustimme yhdessä vasta lokakuun alkupuolella. Vanhempani olivat jo Suomessa varanneet itselleen lauttamatkan Mokposta Jejuun, mutta itselleni oli helpointa matkustaa lentäen.Varasin lentoliput suht hyvissä ajoin (Gimpo Airport- Jeju Airport), samoin kuin hostellinkin varaamisen. Hostelli oli todella mukava, hiukan keskustan ulkopuolella sijaitseva Hostel Maro. Suosittelen! Lensin Jejuun lauantai aamupäivällä ja takaisin Gimpoon olisin matkustamassa maanantai illalla.

Lauantai Olin etukäteen jo Suomessa katsonut hiukan mitä nähtävää Jejulla olisi, ja vanhempieni kanssa mietittyä päädyimme kiertämään saarta bussilla hiukan ympäriinsä. Pinterestistä löytyi paljon erilaisia vinkkejä, missä kannattaisi käydä ja totesimme että vaihteeksi olisi kiva nähdä luontoa eikä vain kaupunkia. Saari on kooltaan suhteellisen pieni ja bussit kulkevat niin rannikkoa pitkin kuin saaren poikkikin, joten niillä kulkeminen osoittautui helpoimmaksi vaihtoehdoksi.

FHD0044.JPG

Korea on kuuluisa todella hyvästä ruuasta ja varsinkin grilliruuasta, ja Jeju on kuuluisa ”black pork” lihasta, jota oli pakko päästä heti ensimmäisenä maistamaan. Varsinkin kun lauantaina Jejulla pystyi vielä kokemaan taifuunin vaikutukset, satoi kaatamalla melkein koko päivän joten oli mukava istua alas ja syödä todella hyvää ruokaa. Ruoka oli hyvää mutta sitä oli aivan liian paljon, osittain johtuen siitä ettei aina pysty olemaan täysin varma onko ruokalistan annos tarkoitettu yhdelle vai useammalle henkilölle, varsinkin kun kielitaito ei ole vielä ihan niin hyvä 😀

Sunnuntai Lähdimme bussilla kohti Jejun eteläistä rantaa ja siellä sijaitsevaa Cheonjiyeon vesiputousta. Vesiputouksen luokse pääseminen oli yllättävän hankalaa, pystyimme näkemään ja kuulemaan sen muutamaan otteeseen, mutta löysimme reitin sen juurelle vasta reilun tunnin päästä. Ehkä sinne oli selkeät ohjeet ja kyltit, mutta kielimuurin takia emme niitä ymmärtäneet.

Vesiputouksen luona näimme ensimmäistä kertaa näitä kivihahmoja, jotka on tehty aikoinaan suojaamaan ihmisiä ja kyliä. Sen takia hahmoilla on kuulemma kädet nyrkissä ja kasvoilla on tuima ilme.. Kauniin ja lämpimän sään takia vesiputouksen luona oli paljon muitakin ihmisiä, mutta paikka oli silti hieno ja näkemisen arvoinen. Sisäänpääsymaksu oli vain 3000krw (= 2,3 euroa) ja portin luona myytiin käsitöitä sekä herkullisen näköistä streetfoodia.

Melkein yhtä halpaa ruuan kanssa oli myös taksimatka seuraavaan paikkaan, Jeongbang vesiputoukselle. Jeongbang vesiputous sijaitsee aivan meren äärellä, kivisellä rannalla. Sisäänpääsyn (myös 3000krw) jälkeen laskeudutaan portaat, joilta on upeat näkymät merelle ja rannalle. Merellä oli silloin paljon isoja laivoja seisahtuneina, odottamassa pääsyä satamaan.

Tykkäsin Jeongbangin vesiputouksesta enemmän kuin Cheonjiyeonin vesiputouksesta, jotenkin se että pääsi kävelemään rannalle ja paikalla oli vähemmän ihmisiä oli mukavampaa. Ja myös se että vesiputous oli selkeästi isompi! 😀

Sunnuntain viimeinen nähtävyys oli Jusangjeolin kulmikkaista kivistä muodostuva kalliokieleke. Hyppäsimme bussista pois ja kävelimme pienen puiston läpi jonka lopuksi pääsimme kalliokielekkeille. Harmittavasti kallioille ei päässyt kävelemään, vaan niiden päälle oli rakennettu tasanteet, joilta sai hyvin kuvia merestä ja kallioista.

Maanantai Viimeisenä lomapäivänä lähdettiin heti aamulla bussilla kohti Seongsan Ilchulbong (Sunrise Peak), eli itäisellä rannikolla sijaitsevaa vanhaa tulivuoren kraateria. Kiipeäminen portaita pitkin kraaterin laelle kesti reilun tunnin verran, vaikka oli aika tuulista niin hyvin jäi aikaa ottaa valokuvia ja ihastella maisemia, kaupunkia, hiekkarantaa ja luontoa. Kuten muissakin paikoissa joissa olimme käyneet, täälläkin oli suht paljon muitakin ihmisiä retkellä, mutta silti liikkuminen oli sujuvaa eikä ollut ruuhkaa.

Huipulla on näköalatasanne, jonne ihmisten on tapana tulla aamulla aikaisin katsomaan auringon nousua. Varmasti hienon näköistä, kun alle aukeaa kraateri eikä edessä ole mitään muuta kuin meri.

Kraaterin juurella on ”sukeltajanaisten” rakennus. Sukeltajanaiset sukeltavat simpukoita ja muita mereneläviä käyttäen pelkästään vanhanaikaisia sukellusvälineitä. Kun laskeuduttiin mäki alas, niin juuri oli alkamassa sukeltajanaisten sukellusnäytös. Mielenkiintoisen näköistä ja naiset näyttivät saavankin jotain mereneläviä.

Vielä ennen takaisin lentokentälle matkustamista ja asunnolle palaamista pysähdyimme nopeasti yhdellä Jejun lukuisista upeista hiekkarannoista. Kesällä, lämpimällä säällä olisi varmasti mukava pulahtaa uimaan!

Puolessa välissä syksyä

안녕! Hirveästi on aikaa ehtinyt kulumaan siitä, kun viimeksi päivitin tänne kuulumisia. On vaan ollut niin paljon kaikkea ohjelmaa, ettei ole kerennyt, jaksanut, muistanut kirjoittaa.. Laskeskelin päiviä ja huomasin, että siitä on jo huimat 52 päivää kun lentokone laskeutui Incheonin lentokentälle! Ehkäpä nyt olisi hyvä aika siis avata enemmän kuulumisia koulussa opiskelemisesta ja kaikesta siitä, mitä siihen liittyy.

Ennen Koreaan saapumista sain paljon sähköposteja, joissa kerrottiin todella kattavasti minkälaisia kursseja täällä Inha Universityssä olisi tarjolla, mutta painotettiin myös että kurssit saattavat muuttua ja kaikki on varmempaa sitten kun päästään Koreaan.

Saavuin Koreaan 22.8 ja kursseille ilmoittautumisen ajankohta oli 23-24.8, jonka jälkeen olisi vielä yhtenä päivänä mahdollista ilmoittautua kursseille. Vaihtarina kursseille ilmoittautuminen ja niiden pois jättäminen on paljon helpompaa, kuin varsinaisilla opiskelijoilla, usein kaikki tilanteet selviää ihan vaan kysymällä ja kertomalla tilanteesta. Itsekin  unohdin tiputtaa yhden väärän Korean kielen kurssin pois ”course withdrawl” päivinä, mutta koulun kansainvälisen keskuksen henkilökunta välitti opettajalla viestin siitä etten osallistukaan kyseiselle kurssille.

Kursseja mulla on nyt vain kolme, eli opiskelen Korean alkeita, markkinoinnin perusteita ja organisaatiokäyttäytymistä (?). Kaikki kurssit on englanninkielisiä ja opiskelijat on sekä vaihtareita, että varsinaisia opiskelijoita (poikkeuksena tietty Korean kielen kurssi). Kurssien opetustyyli vaihtelee paljon professoreista, mutta kaikilla kursseilla on pakko osallistua tietty määrä tai sitten tippuu kurssilta pois. Useimmiten tuntien alussa on nimenhuuto tai merkataan paperiin allekirjoitus jos on paikalla.

Usein vaihtarien etunimi on tallennettu koulun järjestelmään, mutta jostain kumman syystä todella monen pohjois-eurooppalaisen nimenä on sukunimi.. jep, se on aiheuttanut proffille hiukan vaikeuksia. Oma sukunimi on eurooppalaisistakin hankala lausua saati sitten korealaisista, mutta silti Korean kielen proffa koittaa aina kutsua mua sukunimellä, vaikka olen kertonut että etunimi saattaisi olla hieman helpompi 😀 Muilla kursseilla mua kutsutaankin ihan Heidiksi, englantilaisittain lausuttunua kylläkin.

Oppitunnit on sisällöltään aika samanlaisia kuin Suomessakin on ollut, aluksi nimenhuuto sitten opettaja käsittelee tunnin aiheen ja lopuksi mahdollisten tehtävien jakaminen. Ainut ehkä selkeä ero on se, että koska korealaisista opiskelijoista vain koulumenestyksen mukaan ”parhaimmat” saavat apurahaa (opiskelu Inhassa maksaa kait noin 4000-6000€/vuosi – en todellakaan ole varma), niin opiskelijat osallistuvat selkeästi enemmän tunneilla. Aktiivisuudesta saa joillakin kursseilla ns plussapisteitä, jotka vaikuttavat loppuarvosanaan joka sitten pitkällä tähtäimellä vaikuttaa apurahan saamiseen. Joten tunneilla oikeasti on keskustelua ja opiskelijat kuuntelevat, eivätkä vain räplää puhelimiaan 😀

Tunnit kestävät aina 1,5tuntia ja seuraavalle tunnille siirtymiseen on varattu 15minuuttia, usein kuitenkin opiskelijat saapuvat luokkaan jo reilusti etukäteen. Joillakin kursseilla on opiskelijasihteeri, joka käynnistää laitteet ja jakaa materiaalit ennen opettajan saapumista.

Englannin kieliset kurssit (ne joille vaihtarit ja osa korealaisista osallistuvat) ovat selkeästi Korean kielisiä kursseja helpompia. Vaikka näilläkin kursseilla on kotitehtäviä, niin Korean kielisillä kursseilla on hyvin mahdollista tehdä uusi raportti joka ikiselle tunnille, uusi presentaatio joka viikko jne. Usein korealaiset opiskelijat istuvatkin ensin pitkään tunneilla (aamu 9-20:00) jonka jälkeen siirtyvät kirjastoon tai kahviloihin opiskelemaan ja viikonloput menevät myös opiskellessa.

Juuri nyt on meneillään midterm testit, jolloin muutaman viikon aikana pidetään kaikkien kurssien testit. Itsellä on vain markkinoinnin testi, joten olen lukenut siihen. Mutta korealaisilla saattaa olla tosiaan se 7-9 testiä kahden viikon aikana. Korealainen tapa päntätä tentteihin on aivan hullu, koulun jälkeen luetaan ja päntätään klo 5 aamuyöstä, nukutaan 3h ja klo 9 koululle kurssille, jonka jälkeen sitten taas luetaan. Repuissa kannetaan koulukirjoja, koska jos kirjastossa opiskeleekin niin kauan että klo on jo yli 12 yöllä jolloin ei enää pääse dormitoryyn nukkumaan, opiskelijat siirtyvät kahviloihin, ravintoloihin jne opiskelemaan kunnes aamulla klo 5 pääsevät dormitoryyn nukkumaan muutamaksi tunniksi.. aivan järjetöntä 😀

Onneksi kaikki on ohi parissa viikossa, jonka jälkeen seuraavat tentit (jos pistokokeita ei lasketa) järjestetään aivan lukuvuoden lopussa! 🙂

Chuseok viikko

Chuseok juhla on  niin sadonkorjuu kuin kiitospäivän juhla. Juhlapyhien aikana korealaiset matkustavat kotiseuduilleen eri puolille maata viettääkseen perinteistä juhlaa koko perheen voimin. Juhlaan kuuluu tärkeänä osana erilaiset riisiruuat, kuten riisikakut, pannukakut ja kauden hedelmät. Kaupat täyttyvät hienoista ja kalleista juhlapaketeista, joissa esimerkiksi neljä paketoitua persikkaa voi maksaa 35 000krw eli noin 28€!

13.9 Tiistai: Nokka kohti Busania!

Chuseok juhla osui sopivasti keskelle viikkoa, jonka takia koulua oli vain maanantaina ja tiistaina. Lähdettiin yhden suomalaisen ja yhden ranskalaisen vaihtarin kanssa tiistai illalla bussilla Incheonista kohti Busania, ja niin näytti kaikki muutkin päättäneen tehdä. Matka kesti yhteensä 6tuntia ja kello oli jo vähän yli 2 yöllä kun saavuttiin Busanin bussiasemalle. Vastassa oli suht agressiivisia taksikuskeja, mutta todella yllättäen paikallinen tyttö tuli kysäisemään tarvittaisiinko kyytiä jonnekin. Hypättiin tytön isän auton kyytiin enempiä miettimättä, ja matka kohti korealaista saunaa taittui nopeasti korealaisen perheen juttuja kuunnellessa ja seuratessa hullua korealaista liikennettä. Tyttö etsi meille korealaisen saunan läheltä Busanin keskustaa ja pääsimme aivan ovelle saakka perheen kyydillä. Emme olleet todellakaan odottaneet mitään näin ystävällistä käytöstä ja kiiteltiin perhettä moneen kertaan ja vaihdettiin KakaoTalk ID:t jos meille tulisi jotain kysyttävää heiltä 🙂 🙂

Sauna (paikka jossa voi yöpyä, käydä suihkussa ja saunassa ja ostaa jotain pientä syötävää todella edullisesti) sijaitsi kiinniolevan ostoskeskuksen ylimmässä kerroksessa. Emme meinanneet ensin löytää sitä, koska koko paikka vaikutti niin hämärältä. Käytävillä oli vettä, kaupat oli kiinni ja missään ei ollut mitään kylttejä. Lopulta kuitenkin löydettiin paikka, maksettiin yhdestä yöstä 8 000krw (noin 6,5€), ja painuttiin nukkumaan. Päästiin omalle hotellille vasta keskiviikkona iltapäivällä.

14.9 Keskiviikko: Heundea beach, Gwangalli Beach + karaoke

Suht virkeinä saunassa yöpymisen jälkeen suunnattiin Chinatowniin tapaamaan muita Busaniin saapuneita vaihtareita. Meitä oli matkannut noin 30 vaihtaria Inha Universitystä, ja suunniteltiin kiertävämme hieman yhdessä eripuolilla kaupunkia.

Heundea Beach on Busanin yksi suosituimmista uimarannoista, valkoista hiekkaa riitti satoja metrejä ja vaikka kesäkausi on jo ohi, niin meressä oli ihmisiä uimassa. Itse olin kuullut ennen matkaa, että uimarannat olisi suljettu joten en ottanut uikkareita mukaan. Rannan lähellä on paljon erilaisia ruokapaikkoja, vaatekauppoja ja myös fishmarket, löytyi myös pari eläinkauppaa, jossa pienenpienet koirat ja kissat katsoivat surkeina näyteikkunoista. Olisi tehnyt mieli ottaa kaikki ne mukaan!

Koreassa aurinko laskee todella aikaisin, joskus klo 18-19 aikoihin ja silloin suunnattiin toiselle suositulle rannalle, Gwangalli Beachille. Rannan edestä meren päällä kulkee iso ja pitkä silta, joka on valaistu hienosti iltaisin. Tähtiä ei meinannut näkyä kaupungin ja sillan valojen välkkyessä.

Meidän motelli, Feel Motel, sijaitsi aivan Busanin ”bilekeskustassa”. Motellin ulkopuolella oli yökerhoja, baareja, ravintoloita ja karaokepaikkoja silmänkantamattomiin. Rakennuksissa saattoi olla viisikin kerrosta ja jokaisessa kerroksessa, kellari mukaanlukien, oli eri baari, ravintola tai karaokepaikka. Käväistiinkin yhdessä karaokepaikassa lauleskelemassa ja vaikka maksettiin 1 tunnista, niin saatiin toinen tunti ilmaiseksi kaupan päälle. Korealaista vieraanvaraisuutta 😀

15.9 Torstai: Haedong Yonggungsa temppeli

Käytiin reilun 10 hengen porukalla vierailemassa upeassa, meren rannalla sijaitsevassa Haedong Yonggungsa temppelissä. Paikalle oli saapunut paljon paikallisiakin, sillä torstai oli muistaakseni virallinen Chuseok -juhlapäivä. Temppelialue oli kuitenkin niin iso, että ihmismäärästä riippumatta oli liikkuminen alueella oli helppoa ja hyviä kuvauspaikkoja löytyi 😀

Temppelialue oli koristeellinen, värikäs ja todella kaunis. Alueella oli paljon erilaisia patsaita, mm. Buddha -patsas ja kiinalaisiin horoskooppeihin liittyviä patsaita (ite olen Lammas kiinalaisen horoskoopin mukaan!). Temppeli on rakennettu aivan meren äärelle mäen rinteeseen keskelle metsää, ei voinut olla ihastelematta maisemia ja rakennuksia.

Päivä oli lämmin, aurinkoinen ja mukavaa vaihtelua kaupungissa kiertelemisen jälkeen. Incheonissakaan ei ole kovin montaa puistoa, jossa voisi vain kävellä, vaan kokoajan tulee liikuttua liikenteen ja ihmisten keskellä kaupungissa.

16.9 Perjantai: Oryukdo Skywalk, Culture Village ja Fishmarket

Aamulla tavattiin muutama muu vaihtari yhdellä metroasemalla, josta hypättiin bussin kyytiin ja lähdettiin vuoristorataa muistuttvalla autokyydillä kohti Skywalkia Oryukdoon. Oryukdo (”o” tarkoittaa nroa 5 ja ”yuk” nroa 6) tarkoittaa 5-6 saaren rykelmää Busanin rannikolla. Saarien määrä vaihtelee nousu- ja laskuveden mukaan, ja siitä alue on saanut nimensä. Maisemat olivat täälläkin todella kauniit ja näkemisen arvoiset! Jyrkät kalliorinteet, avomeri ja vehreä puistoalue oli kiva paikka viettää viimeinen päivä Busanissa.

Skywalk oli pieni ”lasisilta” jyrkänteen ulkopuolelle, johon pääsi kävelemään ja katsomaan lasilattian läpi aallokkoon. Sillalle oli hiukan jonoa, mutta korealaiseen tapaan kaikki liikkuivat reippaasti vaikka ihmiset ottivatkin paljon selfieitä.

Skywalkin jälkeen lähdettiin porukalla kiipeämään läheistä mäenrinnettä pitkin ylös. Oltiin todella hyvin varautuneita tähän patikointiin, puolella meistä oli flipflopit jalassa, ja itsellä oli ballerinat sekä mekko. Saimme hiukan huvittuneita katseita osaksemme, kun paikalliset tarpoivat vaellustamineissaan ohitsemme mäkeä ylös ja alas.

Jaksettiin patikoida jyrkkää mäkeä ylös ja alas reilun tunnin verran kunnes tajuttiin, että meidän pitää kulkea sama reitti vielä takaisin sillä patikointireitti jatkuisi edessäpäin vielä pitkän matkan. Hikisinä ja melko läkähtyneinä käännyttiin takaisinpäin suoraan bussipysäkille.

Busanin aivan toisella reunalla sijaitsi Culture Village, värikäs mäenrinteeseen rakennettu vanha kaupunginosa jossa taiteilijat ovat päässeet vapaasti koristelemaan rakennuksia. Kylässä oli myynnissä taiteilijoiden valmistamia tuotteita, sekä pikkuruisia persoonallisia kahviloita ja ravintoloita, jotka olivat melko täynnä niin paikallisia kuin ulkomaalaisiakin turisteja. Saatiin kulutettua kylässä hyvin aikaa rauhallisesti kävellen ja taas kerran maisemia ihastellen.

Viimeiseksi ennen kuin lähdettiin toisen suomalaisen kanssa bussiasemalle ja siitä takaisin Incheoniin, käväistiin nopeasti porukalla tsekkaamassa Fishmarketia. Oltiin kuitenkin sen verran myöhässä liikkeellä, että kojut olivat menossa kiinni ja kalaravintolat sulkemassa oviaan. Nopean mietiskelyn jälkeen päädyttiin keskelle vilkasta shoppailualuetta ja rauhalliseen ravintolaan syömään, jossa valitsimme bibinbabia ruuaksi.

Näköjään tulinen ruoka on tullut niin tutuksi, että melkein kaikki meistä vaihtareista valitti naureskellen että ruoka ei ollut tarpeeksi tulista. Kimchi loppui nopeasti kesken, eikä siltikään ruoka ollut tarpeeksi mausteista 😀

ISL viikonloppu

Vaihto-opiskelijoita varten Inha universityssä on ISL, eli International Student Lounge. Paikka, jossa työskentelee koulun opiskelijoita tarkoituksena auttaa, järjestää tapahtumia ja retkiä ja pitää korean tuutorointi tunteja. ISL:n tyyppeihin on tullut törmättyä koululla ja koulun ulkopuolella, ja kaikki on vaikuttanut tosi kivoilta ihmisiltä. Kadulla on helppo sanoa 안녕! (moikka/mitäs kuuluu?) kun moikataan 🙂

Ilmoittauduin kahdelle ISL:n järjestämälle retkelle, vierailulle Wolmi Themeparkiin ja museo käynnille ja piknikille Han -joen rannalla. Wolmi Themepark sijaitsee Incheonissa ja museo (National museum of Korea) Soulissa.

Perjantaina Wolmissa käytiin vain muutamassa laitteessa ja kierreltiin muutenkin sitä aluetta. Tuli vain todettua, että ne laitteet joissa käytiin ei varmaan olisi Suomessa sallittuja.. Kaikilla oli todella hauskaa, mutta mielessä kävi kuinka laitteissa ei oikein ollut mitään suojana tai turvana 😀 Hengissä selvittiin, mitä nyt pieni mustelma kädessä muistona siitä, kun pidin kynsin ja hampain reunoista kiinni 😀

Huvipuisto sijaitsee ihan meren rannalla, joten sieltä oli hienot näkymät merelle ja vastarannan rakennukset näytti iltavalaistuksessa hienolta. Laituri alue on täynnä kahviloita, erilaisia ravintoloita ja narunveto tai tikanheittopelipaikkoja. Ruokakojuista löytyi hiukan erilaisia ruokia kuin mitä koulun läheltä, enemmän mereneläviä mutta myös ötököitä! Yksi ISL:n henkilöistä sai melkein kaikki, mut mukaanlukien, yllytettyä maistamaan ötököitä ja.. eihän se kauheen hyvää ollut. En kyllä pureskellut, koska kuulemma se sisältö oli se kamalin osa..

Sunnuntaina vuorossa oli hieman rauhallisempi päivä, osallistuin reilun kymmenen muun vaihtarin kanssa retkelle Korean kansallismuseoon ja sen jälkeen piknikille Soulia halkovan Han -joen rannalle. Molemmille viikonlopun retkille osallistuttiin nopeimmat syö hitaat -menetelmällä, joten hieman yllätyin kun olin sunnuntain retkellä ainut ei-kiinalainen.. Onneksi kaikki vaihtarit olivat yhtä iloisia tutustumaan uusiin ihmisiin, joten pienoinen kielimuuri ei haitannut. Ja tälläkin kertaa ISL:n tyypit osasi toimia tulkkina, joten puhetta käännettiin koreaksi, kiinaksi ja englanniksi aina tarpeen vaatiessa.

Vaikka junamatka Incheonista Souliin kestää aina määränpäästä riippumatta suurinpiirtein 1,5tuntia, ei se ole ainakaan vielä alkanut ärsyttämään. Tälläkin kertaa junamatka kesti, mutta kuten aina, se meni nopeasti kun yritettiin muiden vaihtareiden ja ISL:n tyyppien kanssa tutustua toisiimme ja kysellä kuulumisia. Päälimmäiseksi fiilikseksi kaikista jäi se, että ihan niinkuin itse niin 4kk tuntuu jo nyt aivan liian lyhyeltä ajalta ja kateellisena vain ajatellaan niitä, jotka jatkavat keväälläkin opintojaan Inhassa.

Saimme reilun tunnin aikaa kiertää National Museum of Korea, ja aika loppui kesken sillä ehdimme kiertämään vain 1.kerroksen ja kaksi kerrosta jäi kokonaan näkemättä. Koska olin tosiaan ainut ei-kiinalainen, olin jo varautunut siihen, että kierrän museota yksin ja koitan ymmärtää mitä missäkin on. Mutta muutama kiinalainen tyttö kysyi, jos haluaisin kiertää heidän kanssaan ja sattumalta yksi heistä opiskeli vielä Korean historiaa, joten hän kertoi esineistä ja kuvista sen minkä tiesi 🙂

Ilta vietettiin leppoisasti Han -joen rannalla lähellä Ichonin metroasemaa. ISL:n väki oli varannut isot alustat istuskelua varten ja sopivan paikan löydyttyä he tilasivat ruokaa. Jep, korealainen takeout ruokien toimitus onnistuu myös puistoihin ja se on melkein poikkeuksetta aina ilmaista. Tällä kertaa ruuaksi valikoitui Domino’s pizzat ja friteerattu kana tokpokkien kanssa. NAM!

Yllätyin HIEMAN kun näin kaikki muut piknikille saapuneet korealaiset, yli puolella väestä oli oma teltta mukana. Ja teltan lisäksi ihmisiltä löytyi retkikeittimiä ja läppärit leffojen katsomista varten.. 😀

Ensimmäinen viikko takana

Ensimmäisenä työnä kun saavuttiin Koreaan, meidän piti ilmoittautua kursseille. Paikalliset opiskelijat olivat pystyneet ilmoittautumaan jo aikaisemmin kesällä, joten aikamoni kurssi oli täynnä mutta se ei onneksi haitannut minua. Mahduin melkein kaikille niille kursseille, joista olin kiinnostunut ja olimme saaneet ohjeet, että jos emme mahdu kurssille niin meidän tulisi osallistua sen kurssin ensimmäiselle tunnille ja pyytää professoria lisäämään meidät kurssille. Valitsin itselleni neljä kurssia, joista yksi on Korean kielen alkeet.

Viime viikon maanantai oli ensimmäinen koulupäivä. Onnistuin valitsemaan kurssit niin hyvin, että tunnit ovat painottuneet alkuviikkoon ja iltapäiviin Korean kielen tuntien ollen ainoita poikkeuksia. Kurssit jotka valitsin ovat:

  • Principles of Marketing
  • Organizational Behaviour
  • Strategic Management
  • Basic Korean

Kurssien professorit ovat todella osaavia ja poikkeusta lukuunottamatta kurssit ovat myös todella mielenkiintoisia. Näistä omaksi suosikseni on noussut Organizational Behaviour. Kyseessä on kurssi, jossa tutkitaan yritysten, ihmisten ja ympäristön vuorovaikutukseen ja kuinka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Hiukan ympäripyöreän kuuloista, mutta todella mielenkiintoista! 😀

Kaikki kurssit ovat olleet englanninkielisiä, ja opiskelijat eivät ole olleet pelkästään vaihto-opiskelijoita (paikallisia on enemmän kuin ulkomaalaisia), joten on päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin todella helposti. Vaikka kaikilla ei ole Englannin kieli ihan hallussa, niin kaikki haluavat auttaa ja ovat kiinnostuneita siitä mistä on tullut ja miten on viihtynyt 🙂

Perjantaina ISL (International Student Lounge) järjesti Welcome Partyn koululla, jossa oli ohjelmana paljon erilaisia korealaisia hauskoja kilpailuja. Viimeistään siellä pääsi tutustumaan suureen osaan vaihtareista ja ”buddyihin” eli tuutoreihin. Vaihtareita on lähemmäs 100, joista esimerkiksi Suomesta on vain alle 10 mutta esimerkiksi ranskalaisia vaihtareita taitaa olla 40. Kiinalaisia on myös yhtä iso määrä. Oli todella kiva nähdä muita vaihtareita, ja kuulla mitä kaikkea koululla on tarjottavaa. Buddyt yrittivät jopa huijata, että läheisen lammen ankat olisi rakentanut jotkut insinööriopiskelijat monta vuotta sitten 😀

Ei ihan kuitenkaan. Selvisi kuitenkin, että lammessa asuu ankkojen lisäksi kilpikonnia, koulurakennuksia on yli 20 ja että erään rakennuksen takapihalla tosiaan on aito oikean kokoinen matkustajalentokone. Eli helppo paikka eksyä ja löytää jotain outoa 😀

Sunday funday

Eilen oli ensimmäinen koulupäivä ja siinä menikin koko päivä, kun selvitteli missä rakennuksessa tunnit sijaitsee ja koulupäivän jälkeen oli ”Meeting Buddy” tapaaminen. Toisen suomalaisen vaihtarin kanssa ajateltiin, että on hyvä aloittaa kouluviikko tietenkin viettämällä sunnuntai ilta 2016 Incheon Pentaport Rock Festivaalissa. Festivaali alkoi jo viime viikolla ja kestää tämän viikon lauantaihin saakka! 😀

Ennen festivaaleja menin taas käymään 1,5h metromatkan päähän Seoulin Myeongdongissa, lauantaina ehtisin viettämään siellä vain hetken joten varasin sunnuntaina siihen koko päivän aikaa. Myeongdongin metroasemalla oli underground shoppingmall, jossa kiertelin hetken ja löysinkin yhden albumin, jonka olin meinannut ostaa Suomessa nettikaupasta! Nyt se vain oli puolet halvempi, joten se oli aivan pakko ostaa 😀

Myeongdong (명동) on yksi Soulin tärkeimmistä shoppailualueista, ja varsinkin jos haluaa löytää hyviä kosmetiikka- ja vaatekauppoja, niin sitten kannattaa suunnata sinne! Kadulla on sisäänheittäjiä, jotka jakaa ilmaisia tuotenäytteitä jotta ihmiset tulisivat juuri heidän liikkeeseen kaikkien satojen muiden kosmetiikkaliikkeiden sijaan.

Myeongdongin alue on valtava, kortteli toisensa perään kosmetiikka- ja vaatekauppoja ja kaduilla oli erilaisia ruokakojuja, sekä kojuja joissa myydään lippiksiä, käsilaukkuja, aurinkolaseja ja koirien vaatteita. Päivän kiertelyn jälkeen löysin itselleni Clio Professionalin ”Pro Layering eye paletten” luomiväripaletin, Tonymolyn ”Auto eyebrow” kulmakynän ja Tonymolyn ”Eyetone matte” luomivärin. Näiden lisäksi myös sain pari kolme erilaista kasvomaskia ja kasvorasvaa ilmaisina näytteinä 🙂

Korealainen ruokakulttuuri on aika erilainen kuin mitä Suomessa on tottunut, ja sen takia en ole ainakaan vielä käynyt missään ”isommassa” ravintolassa syömässä yksin. Yleensä annokset on tarkoitettu vähintään kahdelle ihmiselle, ja silloinkin annoksen ovat niin isoja ettei niitä jaksa. Tämän takia olen suosinut katukojuja tai sitten ravintoita, joissa on nähnyt etukäteen minkäkokoisia annoksen on.

Myeongdongissa maistoin katukojuista jälkiruokia, 32cm pitkän jäätelön (2000krw = 1,60€), ja ”Corndogin”, joka tässä tapauksessa oli nakki, jonka ympärillä oli suht makeaa taikinaa ja se oli sitten friteerattu. Päälle laitettiin vielä ketsuppia mausteeksi. Ihan hyvää, vaikka olikin suht erikoinen yhdistelmä.

Kuvissa näkee hiukan mitä katukojuissa oli muuta tarjolla. Erilaisia friteerattuja liharuokia, maissia, kanaa ja astetta hienompia kierreperunoita. Kaikki maksaa yleensä 1000krw-4000krw.

Illan paras ruoka oli kuitenkin Incheonissa, ravintola Outdarkissa, jossa käytiin Joonaksen (toisen suomalaisen vaihtarin) kanssa. Kuvissa annos ei näytä niin hyvältä tai isolta, mutta oli ehkä parasta friteerattua kanaa mitä oon koskaan syöny! 😀

Outdark on suurinpiirtein meidän off campus ja koulun puolessa välissä, pimeä ja todella suosittu kanaravintola. Tilattiin yksi annos Garlic Chickeniä ja hetken päästä saatiin valtava lautasellinen friteerattua kanaa, jonka päällä oli tteokbokki pötköjä ja ranskiksia. Molemmat oli enemmänkin koristeina, koska kana oli se juttu. Saatiin myös bataattikuorrutuksella tehtyjä mozzarella tikkuja, kun annoksen saamisessa kesti. Hyvää palvelua!

Ainut miinus ruuassa oli se, että se ei ollut tarpeeksi mausteista tai tulista! Valkosipulihunaja kastike oli yllättävän makeaa, eikä neljä erilaista dippiä pystyneet antamaan lisäpotkua annokselle, mutta silti oli kyllä niin hyvää että täytyy käydä uudestaan ja kokeilla Spicy Chickeniä. Hot Spicy Chicken on ehkä vielä liian tulista, ehkä loppuvuodesta siihenkin on jo tottunut 😀

Annos oli niin iso, ettei todellakaan jaksettu syödä kaikkea joten otettiin loput mukaan, vietiin takaisin kämpille ja lähdettiin Festareille.

Oltiin hiukan epävarmoja Joonaksen kanssa, millä pysäkillä festarit on, sillä festareita varten piti kulkea ensin yliopiston metroasemalta Incheonin keskustaan ja vaihtaa sieltä toiseen junaan ja sitä pitkin päästä oikeaan paikkaan.

Kaikki meni kuitenkin just nappiin, sillä kun noustiin asemalta maantasolle niin festarien ilotulitus alkoi juuri (klo 22) ja nähtiin kaikki hyvin sieltä hiukan kauempaa. Kun päästiin alueelle, niin lavalla aloitti juuri korealainen dj porukka soittamaan. Tapahtuma oli tosiaan ilmainen, sinne pystyi tuomaan omat ruuat ja juomat ja lavan edessä oli satoja pöytiä ja tuoleja joiden ääressä ihmiset pystyi nauttimaan musiikista. Dj porukka soitti todella hyvää musiikkia ja kaikki vauvasta vaariin oli lavan edessä tanssimassa mukana. Tultiin tosiaan paikalle siinä klo 10 aikaan ja dj:t lopetti soittamisen hiukan jälkeen 11 joten päästiin ajoissa takas Incheoniin ja asunnoille.

Eksyksissä metrossa

Tänään piti herätä aikaisin ja lähteä Souliin metrolla, mutta kuten melkeen joka aamu tällä viikolla, heräsin vasta klo 11 aikoihin..:D Lyhyen Suomeen skypettelyn jälkeen pääsin lähtemään asunnolta. Eilen saatiin haettua opiskelijakortit, johon saa ladattua rahaa bussia ja metroa varten ja aattelin, että lataisin sen lähikaupassa.

No eihän se ollutkaan niin helppoa, kortin voi ladata vain käteisellä. Joten eikun etsimään pankkiautomaattia/pankkia. Löysin pankin ja automaatin, mutta koreankieli ei ole vieläkään ihan hallussa niin sain apua innokkaalta pankkivirkailijalta, joka oli melkein yhtä hyvä englannissa kuin minä koreassa. Lopulta sain kuitenkin nostettua rahat ja nappasin yliopiston läheisestä leipomosta aamupalan mukaan ennenkuin jatkoin yliopistoalueen läpi lähimmälle metroasemalle.

Metroasemalla ongelmat jatkui. Taas kaikki tekstit koreaksi.. Onneksi löytyi lippuautomaatti jonka kielen sai vaihdettua englanniksi, mutta painelin nappeja liian hitaasti joten automaatti palasi alkuun itsekseen ainakin muutaman kerran ennen kuin tajusin, että enhän mä tartte lippua, mulla on se opiskelijakortti. Kortti esille, portista sisään ja sit alkoi arvuuttelu, että minnes laiturille pitäisi mennä jotta pääsis Souliin.

Onneksi yhdellä laiturilla oli amerikkalaisia, jotka osasi neuvoa että ”You are at the totally wrong metrostation! You have to go up, left, down, two stations and then out and take line 1 and the hop in to train”. Matka jonka piti kestää tunti venyikin melkein kaksi tuntiseksi 😀

Incheonista pääsee linjaa nro 1 pitki Seoul Stationille (kestää reilun tunnin). Etukäteen olin suunnitellut että menisin Hongdaen shoppailualueelle kiertämään, mutta Soulin metrokartta on ehkä hiukan monimutkaisempi kuin Helsingin, joten paikka ei ihan osunut silmään. Huomasin kuitenkin Itaewonin, josta olin kuullut joskus joten aattelin että sinne sitten ihmettelemään. Itaewoniinkin päästäkseen pitää vaihtaa metroa pari kertaa, mutta kylttejä seuraamalla löytyi lopulta oikea paikka 🙂

Löysin Itaewonista kaksi aluetta läheltä metroasemaa, Antiikkikadun ja World Food Streetin. Kadut olivat hiukan erillään toisistaan ja näiden välisellä alueella oli paljon erilaisia koru- ja vaateliikkeitä. Tällä kertaa en ostanut mitään ja syömässäkin kävin vasta kun pääsin takaisin Incheoniin kotinurkille. Ei ihan tehnyt mieli italialaista tai meksikolaista ruokaa kaukana Aasiassa 😀